Kivimakasiini

Historia ja nykyisyys

Kivimakasiini on rakennettu alunperin viljamakasiiniksi. Kivimakasiinin omistaa Kiskon Maamiesseura. Kiskon kivimakasiini on seuran toiminnan keskus.

Vuokraamme kivimakasiinia juhlatilaksi tai näyttelytilaksi kesäaikaan.

Kiskon kiviset makasiinit

Kiskossa on kaksi pitäjämakasiinia. Se ei vielä ole kovin harvinaista, mutta se, että molemmat ovat kivisiä, on sen sijaan melko erikoista varsinkin kun Kisko ei pinta-alaltaan ole suuri pitäjä.

Lainamakasiineista vanhempi on vuosina 1847 - 1851 rakennettu, sijaitsee Kiskon kirkonkylässä ja toimii nykyisin Kiskon kotiseutumuseona.  Muutamaa vuotta nuorempi, Toijassa sijaitseva kivimakasiini on valmistunut  vuonna 1858. Toijan lainamakasiini tunnetaan kesäisenä taidenäyttelyiden pitopaikkana. Mutta miksi makasiineja on kaksi vain parin kilometrin välein?

Pitäjämakasiinien perustamista alettiin ajaa Suomessa 1700-luvun alkupuolelta asti isovihaa seuranneiden nälkävuosien pelottamana. Vuoden 1730 käräjillä luettiinkin kuninkaan suositus, jossa kehotettiin keräämään viljaa hyvinä vuosina varastoon  mahdollisen kadon varalta. Kiskolaiset olivat vielä tuolloin kuninkaan kanssa eri mieltä viljan säästämisen tarpeellisuudesta.

Kiskon ensimmäinen lainamakasiini rakennettiin hirrestä Toijaan vuonna 1785, mutta se kävi ahtaaksi 1840-luvulle tultaessa. Seurakunnassa suunniteltiin uuden makasiinin rakentamista, mutta koska Kiskon seurakuntaan kuului jäseniä sekä Uudenmaan että Turun lääneistä, halusivat molempien läänien seurakuntalaiset makasiinin omalle puolelleen. Asiasta kehkeytyi riita, jonka lopputulos oli se, että Uudenmaan puolelle Kiskon kirkonkylään rakennettiin kivinen viljamakasiini.

Turun läänin seurakuntalaiset eivät tämän jälkeen enää tyytyneet vanhaan puiseen makasiiniinsa, vaan rakensivat  Toijaan uuden kivisen makasiinin. Nykyisin molemmat Kiskon kivimaksiinit luovat komeat puitteet kesän kulttuuritapahtumille ja näyttelyille.